Melli muutti kotiin

Tänään on se suuri päivä. Mellin ensimmäinen päivä uudessa kodissa. Se saapui aamusta kotiinkuljetettuna ja asettui heti taloksi. Kävimme vähän kävelemässä ja pentu on kuin unelma! Ei pureskele hihnaa, kävelee reippaasti häntä ympyrää vispaten ja uskaltaa tutkia kaikkia paikkoja. Lisäksi se tulee luokse käskystä "tänne" ja istuu vielä samantien paikoilleen. Myös muita ihmisiä tervehtiessään se istuu.

Mellin oikea nimi on Wirneen Jännitysmomentti. Se onkin pikkuisen jännittäjä, mikä ei ole mikään ihme. Omasta kotipihasta tänne asfalttiviidakkoon. Jos sitä jännittää, se istuu alas ja katsoo. Sitten se pitää houkutella tutkimaan. Kun se on päässyt jännityksestään yli, se on ihan innoissaan ja super reipas. Tutkittiin mm. rämiseviä metalliportaita ja katseltiin roska-autoa. Myös kotona oli pikkuisen jännittävää kun Mellin oman alueen ympärillä on peilikaapit. Peileissähän tunnetusti asuu kummituksia! Onneksi nämä kummitukset olivat kilttejä ja syöttivät makupaloja ja niistä tuli kavereita.

Ensin Melli ei tykännyt jäädä omalle alueelleen aidan taakse nukkumaan, mutta istuin aidan toisella puolella kunnes uni tuli. Nyt se jo kiltisti pysyy siellä ja nukkuu, vaikka pihassa tehdään äänekästä remonttia.

Olen puolessatoista tunnissa rakastunut tähän otukseen.